Vieraskieliset lapset Suomessa ja koulussa

Vieraskieliset lapset Suomessa ja koulussa

Haluan aloittaa YK:n lasten oikeuksien ajatuksilla:

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

 

Lisäksi: yksikään lapsi ei ole päättänyt, minne hänen vanhempansa hänet vievät.

Lapsella ei myöskään ole vertailupohjaa, hän elää tätä hetkeä, ei jotain mitä hänen vanhempansa ovat kotimaassa eläneet. Elämä Suomessa on lapselle hänen ainutkertainen lapsuutensa ja jokaisen velvollisuus on huolehtia, että kaikki lapset saavat huolenpitoa, hoivaa, opetusta ja kasvatusta.

 

Kuinka voimme huolehtia, että vieraskielisistä lapsista kasvaa suomalaisia ja myös yhteiskunnan aktiivisia jäseniä.  Lapsen saavuttua Suomeen on aloitettava suomen kielen opetus, sekä perheen aikuisille että lapsille. Tässä niiden kuntien,  joissa sijaitsee vastaanottokeskuksia, on oltava vastuullisia. Parasta olisi jos järjestelmällisen kielenopetuksen lisäksi olisi myös runsaasti vapaa-ajan mahdollisuuksia oppia kieltä.

Toivoisin, että vaikka käyttämällä taloudellisia kannustimia erilaisia yhdistyksiä ja vaikka urheiluseuroja kannustettaisiin hakemaan lapsia ja heidän huoltajiaan mukaan toimintaan. Tietysti kielitaito aiheuttaisi aluksi ongelmia, mutta lapset ovat nopeita oppimaan ja esimerkiksi jalkapallokentällä lapsella on mahdollisuus saada arvostusta muilla kuin akateemisilla taidoilla.

 

Useimmissa maahanmuuttajaperheissä arvostetaan koulua ja nähdään koulutus mahdollisuutena edetä elämässä. Tätä myönteistä asennetta kannattaa hyödyntää kotouttamisessa. On varmaan mahdollista keksiä keinoja, kuinka lasten vanhemmat saadaan seuraamaan aktiivisesti lastensa opiskelua.

 

Lasta on kannustettava käyttämään suomea, mutta kotona oma äidinkieli olisi syytä säilyttää. Onhan se tunneilmaisun ja myös monien abstraktien käsitteiden kieli. Kotona opitun kielitaidon lisäksi Espoossakin opetetaan kymmeniä kieliä nk.oman kielen tunneilla.

 

Peruskoulu siirtää paljon kansallista kulttuuriamme kaikille lapsille ja nuorille. Tätä työtä on tehty ansiokkaasti kansakouluajoista lähtien ja se jatkuu myös nykyisessä koulussa, jossa lasten kulttuuritausta on monimuotoinen. Ollaan ylpeitä omasta kulttuuristamme ja osoitetaan samalla kiinnostusta myös vieraskielisten lasten omalle kulttuurille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *